Osteopaatin käsittelyssä.

Fiia pääsi sunnuntaina osteopaatin käsittelyyn. Olin itse tallivuorossa joten meidän vuokraaja oli suurimman osan ajasta paikalla. Sitä ennen Fiia pääsi käymään kävelylenkillä. Kenttä on niin jäässä ettei siellä voi ratsastaa normaalisti, mutta onneksi Perjantaina päästään maneesille hyppäämään.

Osteopaatti aloitti käsittelyn kaulasta, ja sieltä löytyikin joku vanha vamma. Suurimmat jumit olivat kaulassa ja ryntäiden kohdalla. Nämä sitten aiheuttivat puristusta sään kohdalle. Liikkeen perusteella olin odottanut jumien löytyvän takapäästä, mutta toisin kävi. Tästä varmaan johtuu ajoittainen ohjien nyppiminen. Fiia nautti hoidosta selkeästi ja meinasi jopa nukahtaa.

Saimme ohjeeksi jatkossa taivutella kaulaa puolelta toiselle käynnissä. Tämä vetristäisi koko hevosta samalla. Takapään vahvistamiseen taas voisi käyttää puomeja.

Huomasin suuren eron sen suhteen että miten Fiia käyttäytyi hoidon aikana, verrattuna edelliseen kertaan jolloin se käsiteltiin hierojan toimesta. Hierojalla oli selkeästi "kovemmat" otteet eikä tamma aina oikein tykännyt siitä. Tarkoitus olisi käyttää osteopaattia jatkossakin aina tarpeen tullen.

Onko teillä kokemusta osteopaatin tai hierojan käytöstä hevosella?

Maastoilua ja yövuoro.

Ehdin tänään jo valoisan aikaan tallille sillä minulla oli töissä yövuoro. Menin jo aamutallin aikaan tallille, ja lähdimme kaverin kanssa maastoilemaan. Siitä onkin jo ties kuinka kauan kun olen viimeksi käynyt maastossa. Illat pimenee niin nopeasti että ei ole töiden jälkeen enää ehtinyt maastoon.

Menimme vanhan tutun lenkin joka kestää reilu tunnin verran kun menee pelkästään käyntiä. Hevosestakin huomasi että ei olla hetkeen poistuttu kentältä, sillä se kyttäili kaikkea mahdollista. Lenkki menee yhden maalaistalon/yrityksen pihan poikki ja tietysti juuri tänään siellä oli jonkinlainen joulutilaisuus ja ihmiset olivat hakemassa joulukinkkuja.

Autoja kulki siis vähän väliä ohitse, mutta suurin osa osasi onneksi hidastaa hevosten kohdalla. Kumpikaan hevosista ei onneksi pelkää autoja, joten sinänsä mitään ongelmaa ei ollut.

Maastoilua jälkeen Fiia pääsi takaisin tarhaansa odottamaan päiväheiniä ja itse lähdin nukkumaan, jotta jaksaisin  lähteä yöksi töihin.

Kenttäkin on ollut niin hyvässä kunnossa nyt että pääsimme maanantaina hyppäämään pitkästä aikaa :) Olin jo valmistautunut ajamaan maneesille tällä viikolla mutta ei onneksi tarvinnut.

Ensimmäistä kertaa kangilla.

Kokeilin eilen ratsastaa Fiiaa ensimmäistä kertaa kangilla. Veikkaan että sillä on kyllä joskus ollut aiemminkin kanget päässä, koska eikös ratsastuskouluissakin ole yleensä kankitunteja/kursseja. Sain tallikaverilta lainaksi suitset ja kuolaimet, ja hän auttoi minua sovittamaan ne Fiian päähän. Suitset olivat kokoa xfull joten säädöt meinasi loppua kesken, ja turparemmi jäikin hieman liian alas.

Kenttä oli ihan hyvässä kunnossa pakkasista huolimatta, ehkä aavistuksen napakampi kuin normaalisti. Pohja oli vähän jäässä, mutta pintahiekka oli irtonaista. Ratsastin Fiiaa alkuun aika pitkällä ohjalla, ja käytin pääasiassa bridong ohjaa. Pikkuhiljaa aloin sitten ottamaan kankiohjaa mukaan, ja huomasin että tamma aluksi jännitti sitä. Tehtiin paljon ympyröitä ja taivutuksia ja sain Fiian rentoutumaan ja myötäämään kunnolla.

Verkkasin alkuun enimmäkseen ravissa, koska se on mielekkäämpi askellaji hevoselle. Keräsin ohjia vähitellen lyhyemmäksi, ja lopulta päästiinkin menemään ihan normaalilla tuntumalla. Annoin Fiian kuitenkin mennä suht rennossa muodossa, enkä ruvennut kokoamaan liikaa ettei se mene taas jumiin yht äkkisestä paketissa menemisestä.

Otin kumpaankin suuntaan laukkaa aluksi uraa pitkin, ja sen jälkeen aloin tekemään ympyröitä. Laukka rullasi tänään todella kivasti, ja tuntui siltä että olisin voinut laukata vaikka koko illan. Ei tietoakaan niistä aikaisempien päivien vastusteluista, vaan tänään hevonen kulki taas kuin ajatus. Onneksi näitä päiviä on kuitenkin enemmän kuin niitä kiukkupäiviä.

Sää näyttää taas lämpenevän eikä lumesta ole tietoakaan :/ Toisaalta se on hyvä kentän kannalta, pysyypähän ainakin ratsastuskunnossa. Hyppämääänkin olisi kiva päästä taas joku päivä, mutta esimerkiksi tämä viikko on niin kiireinen etten vain yksinkertaisesti ehdi ajamaan maneesille. Ehkä sitten ensi viikolla, mikäli kentällä ei pysty hyppäämään.

Orra cup 2015

Meidän seuralla Orimattilan ratsastajilla on sellainen cup-pistekilpailu joka vuosi. Eli siis kilpailuissa sijoittumisesta saa aina tietyn määrän pisteitä, ja niiden perusteella sitten palkitaan joka vuosi ansioituneimmat kilpailijat yksityis-, ja tuntiratsastajista, sekä vielä erikseen juniorit ja seniorit.

Kisakausi kestää joulukuusta marraskuuhun, mutta meidän osalta se alkoi vasta toukokuussa, jolloin starttasimme ensimmäiset kilpailumme. Kiertelimme aktiivisesti kilpailuja kesän aikana, ja ehdimme saada yhteensä 92 pistettä.  Pisteitä saa ensimmäisestä sijasta 14, toisesta 10, kolmannesta 8 jne.

Tulokset julkaistiin viime viikolla, ja huomasin että me olimme keränneet Fiian kanssa tänä vuonna eniten pisteitä yksityisratsastajien seniorit osiosta. Palkinnoksi saamme 50 euron lahjakortin Wahlstenille, ja se tulee todellakin tarpeeseen. Kiva että seura kannustaa kilpailijoita tällä tavalla osallistumaan kilpailuihin. Meillä on muutenkin suhteellisen aktiivinen seura, valmennuksia järjestetään useita kertoja vuodessa, ja niihin pääsee vielä ihan kohtuu hintaan.

Olen suunnitellut ostavani kisavaatteet ensi kaudelle, toki haluaisin hieman laihtua ennen niiden ostamista :D Saa siis nähdä kuluuko lahjakortti kisavarusteisiin, vai shoppailenko vain Fiialle taas kaikkea "muka tarpeellista". Valkoinen huopa pitäisi kyllä hankkia jossain vaiheessa, ensi vuoden koulukisoja ajatellen.

Meidän valmentaja ratsasti Fiialla viime torstaina, ja huomasi että tammaa selvästi ärsytti erilainen ratsastustapa. Valmentaja vaati Fiiaa kulkemaan tosi lyhyenä, ja työskentelikin alkuun käynnissä aika paljon. Muutaman kerran tammalla meni herne nokkaan, ja se yritti pelotella ratsastajaa hyppäämällä hieman pystyyn. Suurin haaste oli kuulemma saada hevonen kulkemaan ravissa ohjan ja pohkeen välissä. Fiia menee helposti edestä tyhjäksi, joka johtuu varmaan siitä että ratsastan sitä itse todella kevyellä tuntumalla ravissa, sillä huomaan sen hermostuvan liian voimakkaasta ohjasotteesta.

Ratsastin Fiian itse tästä seuraavana päivänä, ja se ylireagoi kaikkiin apuihin, sekä oli hieman jäykkä. Jäykkyys johtuu varmaan kiimasta, sillä se oli vielä lauantainakin vuokraajan mielestä aika kamala ratsastaa. Sunnuntaina kaikki oli taas normaalisti, ja Fiia oli ollut vuokraajan mukaan oikein miellyttävä ratsastaa. Aikamoisia tuuliviirejä nämä tammat! Itsekin aikanaan vannoin etten kyllä enää ikinä tammaa ostaisi, vaan mitenkäs siinä sitten kävikään.

Olen päässyt viime aikoina ratsastamaan vain pimeällä, joten kuvia ei ikävä kyllä vieläkään ole :/ Tulisi nyt pian sitä lunta niin ei olisi aina niin synkkää. Minulla muuttuu työkuviotkin joulun tienoilla, sillä sain uuden työn lähempää kotiani, eikä minun tarvitse enää ajaa päivittäin Helsinkiin asti. Jännityksellä odotan mitä tämä uusi työ tuo tullessaan.

Suljen silmät, kuvittelen et lennän. Mun täytyy luottaa, ja antaa vaan mennä.

Näin syksyn tullen tuntuu välillä siltä ettei millään jaksaisi lähteä tallille. Joka päivä sataa tai sitten tuulee niin ettei meinaa pystyssä pysyä. Fiiakin on vapaapäivien jälkeen välillä todella virkeä ratsastaa. Toisaalta ajattelen aina niin että kun treenasimme ja kisasimme kesällä ahkerasti, niin syksyn voi ottaa vähän rennommin. Onneksi meillä on myös hyvä vuokraaja joka liikuttaa tammaa kolmesti viikossa. Itse sitten käyn vaihtelevasti 3-4 kertaa viikossa joko ratsastamassa tai juoksuttamassa.

Olen yrittänyt kaikesta huolimatta pitää Fiian liikutuksen mahdollisimman monipuolisena. Hyppäämistä tietysti toisinaan rajoittaa se ettei meillä ole maneesia. Olen kyllä talven tullen ajatellut että silloin tällöin ajaisin tuohon läheiselle maneesille hyppäämään.

Viime lauantaina meillä kuitenkin oli pitkästä aikaa estetunti, ja pääsimme taas tekemään monipuolisia harjoituksia. Keskityimme tällä kertaa laukan temmon säätelyyn, niin että menimme isolla keskiympyrällä neljää puomia. Tässä vielä hieno paint töherrys aiheesta.

 

Aloitimme harjoituksen niin että tarkoituksena oli päästä sujuvassa laukassa kaikkien puomien yli, niin ettei Fiia turhaan hyppäisiä, saati kiihdyttäisi puomin jälkeen. Tehtävä sujui mielestäni ihan hyvin, ja tunsin oikein kuinka fiia käytti takapäätään. Tämän jälkeen pituushalkaisijalla olevat puomit nostettiin esteiksi. Alkuun korkeutta oli noin 50cm, mutta loppua kohden ne sitten nousi 90cm korkeuteen. 

Hypyt sujuivat hyvin, mitä nyt muutaman kerran tultiin liian lähelle ja puomit kolisivat. Suurin virheeni on nykyään se että pidättelen hevosta aivan liikaa. Lopuksi jätimme puomit pois, ja menimme pelkästään noita kahta estettä, ja tarkoitus oli päästä etenemään sujuvammin. Kunhan annoin hevoselle hieman lisää tilaa, niin hypytkin alkoivat sujumaan paremmin. Lopuksi valmentaja nosti ne tosiaan 90cm korkeuteen ja kuskilla meinasi tulla rimakauhu vastaan :D Fiia kuitenkin teki taas parhaansa, ja pääsimme esteistä sujuvasti ja puhtaasti yli.

Tämä tunti lisäsi taas motivaatiotani treenaamista kohtaan. Sain valmentajalta kehuja siitä kuinka hevonen on pyöristynyt rungoltaan, sekä muuttunut muutenkin parempaan suuntaan. Laukka on vahvistunut, ja huonompi suunta onkin nykyään vasemman sijaan oikea. Kiva välillä saada positiivista palautetta,ja kuulla onnistuneensa jossain asiassa. 

Näitä surkeita kelejä on kestänyt niin kauan että päädyin tilaamaan fiialle yhden ylimääräisen varasadeloimen. Tuntuu että loimet eivät millään kuivu kunnolla aamuksi, kun siellä kuivaushuoneessa on 25 muutakin loimea. Nyt tosin varmaan alkaa sitten pakkaskelit ennen kuin uusi loimi saapuu :D

En nyt ota mitään stressiä hevosen liikutuksen suhteen vaan mennään ihan fiilispohjalta. Tämän viikon torstaina meidän valmentaja ratsastaa Fiialla. Lauantaina oli alunperin tarkoitus mennä taas tuonne pay & jump tapahtumaan, mutta se taitaa jäädä nyt tällä kertaa meidän osalta väliin.

Toivotaan että ilmat muuttuisi vähän parempaan suuntaan,ja tulisi edes jonkin verran lunta jouluksi.

Vaikuttaako sää teidän motivaatioon? 

Ratatreeniä.

 Kävimme lauantaina Orimattilan ratsastuskeskuksella Pay & Jump tapahtumassa. Tämä oli siis kaikille avoin rataharjoitus, jossa pääsi hyppäämään rataa valitsemallaan korkeudella. Jokainen ratsukko sai mennä radan kahteen kertaan, joten esteitä oli mahdollista korottaa seuraavalle kierrokselle. Alkuun oli yhteinen verryttely, 5 ratsukon ryhmässä.

Olin valinnut estekorkeudeksi 70cm, joka sitten korotettaisiin 80cm korkeuteen fiiliksen mukaan. Olimme hyvissä ajoin paikalla, ja pääsimmekin maneesiin jo hieman ennen yhtätoista. Maneesin toisessa päädyssä juoksutettiin yhtä hevosta, jonka vuoksi Fiiakin oli vähän pörheänä alkuun. Aloitin verryttelyn ravissa, ja yritin saada tammaa kuulolle, sekä etenemään rauhallista vauhtia. Muutamia kohtia toisessa päädyssiä piti alkuun kyttäillä. Otimme muutamat laukkapätkät molempiin suuntiin, jonka jälkeen pääsimme hyppäämään verkkaesteitä.

Ensimmäisenä mentiin pystyestettä maneesin peilipäätyä kohden. Siellä oli Fiian mielestä jotain mukamas tosi pelottavaa, ja se yrittikin ensimmäisen hypyn jälkeen liueta paikalta. Sain kuitenkin pidettyä hevosen ohjan ja pohkeen välissä, ja päästiin yhtä matkaa samaan suuntaan. Otimme vielä muutaman hypyn tälle pystylle, kunnes vaihdettiin suuntaa ja pääsimme hyppämäään okseria. Tällekkin esteelle otin vain muutaman hyvän hypyn, jonka jälkeen annoin hevosen kävellä pitkin ohjin.

Rata näytti oikein kivalta, siellä oli jonkun verran erikoisesteitä, mm. kapea laine, lankkueste, portti, muuri ja sitten sellainen pysty minkä alle oli laitettu laatikkoon kuusen oksia. Ajattelin että en ehkä uskalla tuota muuria hypätä, koska se näytti niin pelottavalta :D

Hyppäsimme radan ensiksi 70 cm korkeudessa. Fiia kuunteli hyvin apuja, ehkä eteneminen olis voinut olla hieman reippaampaa. Pääsimme kuitenkin kaikista esteistä puhtaasti yli, ja uskaltin jopa mennä sen muurin! Sarjan b osalla en päässyt hyppyyn mukaan, ja Fiia sai esteen jälkeen nykästyä ohjat pois käsistäni, joten tuolle vesimattoesteelle mentiin aikalailla ilman ohjia. En voinut muuta kuin keskittyä omaan tasapainooni, ja luottaa hevoseen. Tämän jälkeen sain kerättyä ohjat takaisin, ja paketin kasaan. Noita videoita katsoessa huomaan että pidättelen Fiiaa ehkä hieman liikaa, tai siis eteneminen saisi olla hieman reippaampaa. Alkuun oli ongelmana että vauhtia oli liikaa, ja nyt sitten sitä on liian vähän, pitäisi siis löytää se kultainen keskitie!

Esteet korotettiin 80cm korkeuteen, ja päätin itsekin kokeilla hypätä meidän ensimmäisen radan tuolla korkeudella, sen kerran kun siihen oli näin hyvä mahdollisuus. Fiia meni tälläkin radalla tosi nätisti, mielestäni hypyt olivat sujuvampia, vaikkakin yksi puomi tuli alas. Pakko myöntää että en oikein itsekään tiedä mitä siinä tapahtui, tultiinko liian lähelle vai mitä? Mutta voin vain olla tyytyväinen tuohon hevoseen, ja itseeni että uskalsin kokeilla jo hieman korkeampaa.

Tapahtuma kaikenkaikkiaan oli todella kiva, ja hienosti järjestetty. Kiva että jotkut jaksavat vielä järjestää tällaisia tapahtumia, ja hyppämään pääsee vain 20 euron maksua vastaan. Toivottavasti näitä tapahtumia järjestetään jatkossakin mahdollisimman useasti, sillä aiomme todellakin mennä uudestaan. Täytyy kyllä varmaan ostaa kumi/grippiohjat, jos ne pysyisivät kädessä vähän paremmin kuin nuo nahkaohjat.

Alla videot radoista, pahoittelen jo etukäteen puhelinlaatua, ja sitä etten ole muokannut ääniä millään tavalla.

                                   70cm

                                  80cm

Kuulumisia.

Fiia klipattiin vihdoinkin viime perjantaina! Odotin jo kauhulla tätä klippaustuokiota, sillä tamma oli ollut vähän villi viimepäivinä, enkä tosiaan tiennyt että onko sitä koskaan aiemmin klipattu. Otin Fiian hyvissä ajoin sisään harjailtavaksi, jonka jälkeen se pääsi syömään hetkeksi päiväheiniä.

Alkuun Fiia jännitti hieman klipperin ääntä, mutta antoi hyvin ajella karvoja kaulasta. Siitä sitten siirryttiin pikkuhiljaa takaosaa kohti, ja jopa mahanaluksen sai ottaa ilman kiukuttelua. On sitä siis varmaan joskus aiemminkin klipattu :) Malliksi valittiin tuo loimiklippaus, koska en halunnut koko selkää ajella kaljuksi.

Tämän jälkeen ajattelin irtojuoksuttaa Fiiaa kentällä, ja nappasin samalla muutaman kuvankin. Ylimääräistä energiaa oli kertynyt hirveästi, ja hevonen veti kiitolaukkaa monta kierrosta ennen kuin rauhoittui.  Fiia vaihtelee välillä suuntaa itsestään, ja nytkin se meni reippaassa laukassa toiseen päätyyn, teki äkkikäännöksen vaihtaakseen suuntaa, mutta pohja luistikin alta ja hevonen kaatui kyljelleen. Se kuitenkin nousi samantien ylös, ja jatkoi laukassa matkaa. Hetken kuluttua pyysin sitä siirtymään raviin ja annoin ravailla vielä hetken. Kaatumisesta huolimatta tamma onneksi liikkui puhtaaksi. Kävelytin Fiiaa hetken narussa, jonka jälkeen suuntasimme pesulle. Sitten se pääsikin loppuillaksi karsinaan syömään jäljelle jääneitä päiväheiniä.

Viikonlopuksi lähdinkin sitten risteilylle, ja vuokraaja hoiti liikutukset. Maanantaina oli vuorossa kengitys, ja tamma sai vihdoinkin hokkikengät alle. Samalla laitettiin myös etukavioihin tilsakumit, jospa sitä lunta vaikka joskus tulisikin lisää. :D

Ennen kengitystä kävin kuitenkin ratsastamassa, mutta pakkasten tullessa kenttä oli jäätynyt kovaksi, eikä siinä viitsinyt kuin kävellä. Käyntityöskentely kun tuppaa olevan tamman "lempipuuhaa" niin mikäs siinä! Tällä osa-alueella tarvitsemme eniten treeniä, sillä Fiia kuumuu herkästi käyntitehtävistä ja yrittää juosta alta pois.

Aloitin taivuttelulla, ja avotaivutuksella uraa pitkin. Nämä menivät ihan suht hyvin, joten siirryin keskihalkaisijalle. Menimme keskihalkaisijaa pitkin niin että väistettiin aina muutama askel toiseen suuntaan, sitten suoristus, ja sama toiseen suuntaan. Päädyssä suunnan vaihdos etuosankäännöksellä ja sama takaisin. Tässä tehtävässä Fiialla meni kuppi ihan totaalisesti nurin, ja se yritti muutaman kerran jopa hypähtää hieman ylöspäin, tai sitten vaihtoehtoisesti lähteä juoksemaan sivuttain :D

Lopetettiin harjoitus vasta sitten kun saatiin molemmat suunnat "puhtaasti" läpi, eli ilman protestointia. Lopuksi taivuttelin tammaa vielä kahdeksikolla.

Kengitys meni tällä kertaa taas paljon paremmin kuin viime kerralla, eikä Fiia kiskaissut jalkaansa kuin kerran. Kengät sai lyödä paikalleen ilman minkäänlaista ongelmaa. Kiva huomata että tämäkin ongelma alkaa pikku hiljaa poistumaan.

Suunnitelmat tämän viikon liikutusten osalta ovat suht avoimet. Mennään säiden mukaan sen mitä kentällä/maastossa pystyy menemään. Lauantaina suuntaamme Orimattilan ratsastuskeskukselle Pay & Jump tapahtumaan harjoittelemaan 70 cm rataa.

Kooste kisakaudesta 2015.

Olen jo pitkään miettinyt että voisin kirjoittaa koosteen kuluneesta kisakaudesta, johon on mahtunut jos jonkinlaista suoritusta, joten tässä se nyt olisi:

Meidän ensimmäiset yhteiset kisat olivat vappuna, 1.5 nastolassa Uusmattilan tallilla. Olin vasta vähän aikaa ehtinyt treenaamaan Fiian kanssa, joten näiden kisojen suhteen ei odotukset ollut kovinkaan korkealla. Ensimmäisessä luokassa (50cm) vauhtia oli aivan liikaa, ja yksi puomikin tuli alas. Toinen luokka (70cm) meni sen sijaan paremmin, ja saimme ensimmäisen yhteisen ruusukkeen, kolmannesta sijasta.

 

Seuraavana olikin sitten vuorossa Orimattilan ratsastajien seuranmestaruuskisat. Kisat pidettiin Vironmäen ponitallilla 24.5, ja tarkoituksena oli hypätä luokat 60cm ja 70-80cm. Olimme ehtineet treenata aivan liian vähän, ja se kyllä näkyi kisoissakin. Ensimmäisessä luokassa tuli yksi kielto, ratsastaja ei muistanut ratsastaa ja hevonen sujahti esteen ohi. Seuraavassa luokassa pääsin sitten maistelemaan hiekkaa kun Fiia päätti yhden esteen jälkeen, että tuomarintorin ohi ei voi mennä. Tietenkin kaikista kisoista juuri ne seuranmestaruudet sitten menivät penkin alle :D

 

Huonosti menneiden kisojen takia keskityimme kesäkuun vain treenaamiseen, ja kävimmekin muutamilla eri valmentajalla saamassa hyviä vinkkejä. Fiialla oli aiemmin hypätty olympialla/pessoalla, mutta se tuntui vievän minua välillä kuin märkää rättiä. Valmentajan suosituksesta kokeilimme kolmipalaa, ja palaset alkoivat loksahdella paikoilleen.  Seuraavaksi suuntasimme heti heinäkuun alussa, 11.7 Kopse ry:n järjestämiin estekisoihin myrskylään. Hyppäsin luokat 60cm ja 70cm.  Kisakenttä oli suht pieni, ja se toi omia haasteitaan ratsastukseen. Selvisimme kuitenkin molemmista luokista kunnialla läpi, vaikka puhtaita ratoja ei tullutkaan. 50-60cm luokassa saimme puhtaan perusradan, ja uusinnassa putosi yksi puomi. 70cm perusradalla tuli myös yksi puomi alas. Luokassa oli vain kaksi osallistujaa, joten uusintaa ei järjestetty koska kumpikaan ei saanut puhdasta perusrataa. Meillä oli kuitenkin nopeampi aika, ja mukaan tarttui sinivalkoinen ruusuke 70cm luokasta, ja sininen ruusuke 50-60cm luokasta.

 

Myrskylän jälkeen seuraavana päivänä suuntasimme taas Nastolaan ja Uusmattilan tallin kisoihin. Hyppäsimme siellä luokat 60cm ja 70cm. Molemmat luokat menivät ihan nappiin, ja 60cm sijoituimme kolmanneksi. Isommassa luokassa aika ei valitettavasti riittänyt sijoitukseen.

 

Muutaman valmennuksen jälkeen, heinäkuun loppupuolella 26.7 suuntasimme Jokelan ratsastajien kisoihin Rake tallille. Hyppäsimme siellä luokat 60cm ja 70cm. Ensimmäinen luokka meni todella hyvin, ja sain ratsastettua lyhyet tiet uusinnassa. Mukaan tarttui sininen ruusuke, toisesta sijasta. Seuraavassa luokassa sitten mokasin itse, ja jäin pitämään liian pitkäksi aikaa, jonka takia otimme yhden puomin alas.

 

Tämän jälkeen olikin vuorossa kahdet koulukilpailut. Ensin kävimme Korpikylän ratsastajien kisoissa kokeilemassa helppoa c:tä. Suoritus oli ihan ok, vaikka ei sijoitukseen riittänytkään. Tämän jälkeen vuorossa oli Kopse ry:n kisat myrskylässä, ja menimme siellä tuon saman luokan. Fiialla oli vauhtia aivan liikaa, ja tämä rata meni mielestäni huonommin kuin Korpikylässä.

Sitten mennäänkin jo syyskuun puolelle, ja 12.9 ja 13.9 suuntasimme tamman kanssa taas Jokelaan Rake tallille. Lauantaina hyppäsimme luokat 60cm ja 70cm ja Sunnuntaina sipsuttelimme helppo c ohjelmaa. Estekisat menivät ihan hyvin, 60cm luokasta tarttui mukaan sinivalkoinen ruusuke, ja 70cm luokassa otimme yhden puomin alas. Sunnuntaina sen sijaan sain olla erittäin tyytyväinen suoritukseemme. Olimme ensimmäisiä ei sijoittuneita, prosentein 62,50. Tamma oli todella rauhallinen, ja rata meni oikein siististi.

 Viikkoa tämän jälkeen kävimme Artjärvellä Artridersin kisoissa hyppäämässä luokan 70cm. Kyseessä oli meidän ensimmäiset hallikisat, jota jännitin itse kovasti. Jännitys oli kuitenkin aivan turhaa, sillä tamma hoiti homman kotiin ja mukaan lähti sinivalkoinen ruusuke.

 

Sitten päästäänkin jo marraskuuhun ja kauden viimeisiin kisoihin, PR tallille Porvooseen. Hyppäsimme luokat 60cm ja 70cm. Kummassakin oli arvosteluna A.0.0 eli clear round. Ensimmäinen luokka meni todella hyvin, ja saimmekin puhtaan radan. Seuraavassa luokassa kuski taas kämmäili ja otimme yhden puomin alas.

Tästä on mielestäni oikein hyvä jatkaa treenejä, ja suunnitella jo ensi kautta. Mieleni tekisi kovasti kokeilla sitä ensimmäistä 80cm luokkaa, mutta saa nyt nähdä uskallanko. Tämän vuoden puolella olisi tarkoitus vielä mennä läheisen tallin rataharjoituksiin, ja sen lisäksi Suomelan Suski on tulossa pitämään valmennuksia meidän kotitallille. Toivottavasti nämä valmennuspäivät mahtuvat kalenteriin, ja päästään kokeilemaan uutta valmentajaa. 

Nyt kun syksy on synkimmillään, tuntuu että motivaatia on hukassa. Aina kun menen tallille, sataa vettä tai on pimeää. Ehkä tämä tästä helpottaa kunhan lunta tulee, ja on taas hieman valoisampaa. Fiia olisi tarkoitus näillä näkymin klipata viikonpäästä perjantaina. Saa nähdä kuinka meidän käy, en tiedä onko tammaa klipattu aiemmin.

 

 

 

 

Kisakausi saatu päätökseen!

Kävimme tänään Pr-Br:n estekisoissa Porvoossa, ja ne saivatkin jäädä tämän kauden viimeisiksi. Lähdimme aamulla aikaisin ajelemaan kisapaikalle, ja olimme paikalla juuri sopivaan aikaan. Ehdin käydä maksamassa lähtömaksut, ja sen jälkeen laittaa Fiian kuntoon, ennen radan kävelyä. Radan kävelyn jälkeen saikin nousta samantien selkään ja suunnistaa verkkaamaan. Verkka oli ryhmittäin maneesissa, ja koska ensimmäisessä luokassa oli niin vähän osallistujia, niin kaikki verkkasivat samaan aikaan. Hyppäsimme siis ensimmäisenä luokan 60cm.

Aloitin ravissa, ja taivuttelin tammaa paljon. Fiia kyttäsi maneesin toisessa päässä olevaa hööksin mainosta alkuun, ja muutaman kerran jopa yritti pysähtyä siinä kohdalla, mutta päättäväisellä ratsastuksella sain sen unohtamaan koko mainoksen. Otin muutaman pienen pätkän laukkaa, ja keskityin siihen että meno olisi rauhallista, mutta silti tahdikasta. Tämän jälkeen otin hyppyjä pystyesteelle. Hypyt menivät hyvin, ja Fiiakaan ei kaahottanut yhtään. Pääsimme lähelle estettä, ja saimme hyviä hyppyjä. Hetken kuluttua vaihdettiin suuntaa, ja toiseen suuntaan pääsimme hyppäämään okseria. Otin tällekin esteelle vain muutaman hypyn, jotta tamma jaksaisi vielä toisenkin luokan.

Siirryimme maneesin toiseen päätyyn odottamaan vuoroa, ja pystyin samalla katsomaan kaikkien muiden radat, sillä meidän lähtövuoro oli viimeisenä. Rata meni meidän osalta todella hyvin! Fiia oli rauhallinen ratsastaa, kaikki pidätteet meni läpi, ja pääsimme muutenkin etenemään sujuvasti. Nyt jälkeenpäin kun katson tuota videota, niin voin vain ihmetellä tamman rauhallisuutta! Tämä on varmaan siistein rata, meidän koko kisakauden aikana. Arvosteluna oli A.0.0 joten aikaa ei siis tarvinnut ratsastaa. 

Kaikki puhtaan radan saaneet saivat ruusukkeen, ja seuraavana olikin vuorossa palkintojen jako. Fiia malttoi nätisti odottaa, ja antoi laittaa ruusukkeenkin paremmin kuin viime kerralla. Kunniakierrokselle lähtiessä tammankin kierrokset "vähän" nousivat ja kaikki rauhallisuus oli tipotiessään. Sain ihan tosissani istua satulaan ja pidätellä hevosta, jotta emme menisi liian kovaa.

Esteet korotettiin 70 cm luokkaa varten, ja ensimmäinen verkkaryhmä pääsi maneesiin. Lähdimme tässäkin luokassa ihan häntä päässä, joten olimme vasta kolmannessa ryhmässä. Tässä välissä oli siis hyvä aika hengähtää, ja hakea vähän evästä buffasta.

Vajaan tunnin odotuksen jälkeen tuli vihdoin meidän ryhmän vuoro, ja pääsimme maneesiin. Ravailtiin alkuun taas vähän aikaa, ja odotin että este nostettaisiin oikean korkuiseksi. Tämän jälkeen otin muutaman hypyn pystyesteelle, ja siirryin kävelemään, sekä odottelemaan suunnan muutosta. Toiseen suuntaan pääsimme taas hyppäämään okseria, ja otin sillekin vain pari hyvää hyppyä, jottei hevonen väsähtäisi. 

Siirryimme taas toiseen päätyyn odottamaan vuoroa. Tämä rata meni myös todella hyvin, ainakin omasta mielestäni, vaikka yksi puomi tulikin alas. Osasin vähän odottaa että Fiia yrittää lähteä tuossa välissä, enkä saanut pidätettä tarpeeksi nopeasti alas, vaan jäin pitämään liian pitkäksi aikaa, jonka johdosta hyppy lähti todella läheltä, ja puomi putosi. Loppurata meni siitä huolimatta todella rauhallisesti ja sujuvasti.

Olen erittäin tyytyväinen siihen edistykseen mitä meille on tapahtunut tämän kauden aikana. Alku oli aivan kamalaa kaahotusta, välillä mentiin täysin ilman jarruja. Nykyään voin jo lyhentää laukkaa, ja hypytkään ei lähde enää metrin päästä :D Ehkä me sitten ensi kaudella päästään pikku hiljaa siirtymään siihen 80cm luokkaan, saa nähdä. Kuskin rimakauhu taitaa rajoittaa tätä siirtymistä eniten.

Kuvia en saanut kuin muutaman puhelinlaatuisen, palkintojen jaosta, mutta alla on video molemmista radoista.

70cm

60cm

Peltoilua ja uudet suitset.

Viime viikon loppupuolella saapui Viljar shopista tilaamani paketti, joka sisälsi Teknan meksikolaiset suitset. Olin jo pitkään kuolannut kyseisiä suitsia, enkä hinnan takia meinannut niitä raaskia ostaa. Hintaa näillä oli 72 euroa. Kun suitset vihdoin saapuivat, niin niitähän oli pakko päästä kokeilemaan mahdollisimman pian! Nämä ovat synteettistä materiaalia, mutta tuntuvat tosi pehmeiltä, ja jopa mukavammalta kuin nahka.

Nämä suitset kiinnosti eniten tuon materiaalin, ja helppohoitoisuuden takia. Nämähän voi pestä vaikka vesiletkun alla, ja lopuksi vain kuivata. Materiaali oli todella taipuisaa ja suitsia oli sen vuoksi myös helppo säätää. Tuntuivat istuvan tammalle kuin nenä päähän. Itse en ole näitä päässyt vielä ratsastaessa testaamaan, sillä olen ollut melkein viikon jo putkeen kipeänä. Vuokraajilta ei ole kuitenkaan tullun huonoa palautetta koskien suitsia, joten voi siis olettaa niiden sopivan Fiialle.

Tässä vielä  muutama kuva suitsista:

En ole viikkoon uskaltautunut edes ratsastamaan, ja olenkin liikutellut Fiiaa vain juoksuttamalla/ohjasajamalla. Onneksi vuokraajat ovat pitäneet huolta tuosta ratsastuspuolesta. Kävin viikonloppuna juoksuttamassa tammaa sänkipellolla, ja siitähän se innostui :D Ensimmäiset kierrokset mentiin hirveää kyytiä häntä pystyssä, mutta sen jälkeen se onneksi malttoi rauhoittua. Tämä oli itseasiassa ensimmäinen kerta kun kävimme edes sänkkärillä, joten siihen nähden kaikki meni ihan hyvin. Olen juoksuttanut Fiiaa nyt kahdella ohjalla, tuon ohjasajovyön avulla. Matkaa pellolle on jonkin verran, joten olen aina ohjasajanut sen sinne ja takaisin.

Fiia on toiminut juoksutuksessa/ohjasajossa tosi hyvin, vaikkei sillä ainakaan minun tietääkseni ole juuri ollenkaan kumpaakaan tehty aikaisemmin. Tämä on kyllä tammaksi todella helppo tapaus, ja tuntuu että sille käy mikä vain :)

Meillä olisi Lauantaina Porvoossa estekisat, joissa olisi tarkoitus hypätä se 60cm ja 70cm. Nyt kun olen ollut kipeänä, niin tietenkin hyppytreenitkin ovat jääneet välistä ja lähdemme aikalailla kylmiltään kisoihin. Noh, ehtiihän sitä tietysti sitten treenata taas ensi kautta varten :)

Tässä vielä muutama puhelinlaatuinen kuva peltotreeneistä:

Kuvahaaste: Mitä hevosen omistaminen on?

Sain tämän haasteen Millalta.

Kuvahaasteen säännöt:

*Valitse neljä kuvaa jotka kuvaavat parhaiten sanoja; Luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen sekä todellisuus.

*Neljän kuvan jälkeen valitse yksi vapaavalintainen kuva, sekä valitse siihen kuvaa parhaiten kuvaava sana.

*Haasta kuvahaasteeseen viisi blogia, joissa bloggaajalla on oma hevonen. Yksinkertaista ja helppoa!

Luottamus

Onnistuminen

Epäonnistuminen

Todellisuus

Ystävyys

Kuvahaasteeseen haastan:

Glen Pero A.K.A Elvis
Kaktu ja Futura
Täti treenaa
Better than pearls
Kerran heppatyttö, aina heppatyttö

Asioilla on tapana järjestyä.

Asiat alkavat taas pikku hiljaa olemaan kunnossa, ja ehdin tekemään muutakin kun huolehtimaan hevosen päivittäisestä liikutuksesta. Meillä kävi vähän ikävästi edellisen vuokraajan kanssa, sillä hän yht äkkiä vain katosi, ja lakkasi vastaamasta viesteihini. Minulla oli juuri alkamassa iltavuoroviikko, joten piti keksiä jotain varasuunnitelmia Fiian liikutuksen suhteen. Onneksi sain kaikki järjestymään, ja tamma pääsi liikkumaan säännöllisesti. Olen nyt löytänyt sille kaksi uutta vuokraajaa, joten asiat alkavat sillä suunnalla olemaan kunnossa. Toinen vuokraajista on vielä kiinnostunut kisaamisesta, ja valmentautumisesta, joten ehkäpä saankin hänestä seuraa ensi kauden kisareissuille!

Olemme treenanneet Fiian kanssa viime ajat vastalaukkaa, ja se onkin edistynyt siinä oikein hyvin. Nykyään päästään jo tekemään ympyröitäkin ilman että tamma yrittää vaihtaa laukkaa. Fiia sai myös uuden tarhakaverin. Aluksi sitä kokeiltiin yhden tamman kanssa, joka ei kuitenkaan hyväksynyt uutta kaveriaan vaan huusi ja kiljui hirveästi. Sitten kaveriksi vaihdettiin ruuna, joka on ollut aina lauman pomo. Fiia tykästyi uuteen kaveriinsa, ja otti kyllä pomon paikan ainakin toistaiseksi haltuunsa. Siellä se tarhassa kuljettaa ruunaa ympäriinsä, kävelemällä sen perässä, samalla häntää viuhtoen :D

Kisasuunnitelmia ehkä uskallan avata sen verran. että ilmoitin meidät Porvoon estekisoihin 7.11. Siellä olis tarkoitus hypätä kaksi luokkaa, sekä 60cm ja 70cm. Tämän lisäksi mietinnässä on nyt Lauantaina Okeroisten tallilla olevat estekisat. Saa nyt nähdä lähdetäänkö sinne, sillä kisoissa on ilmeisesti taitoarvostelu. Toisen vuokraajan olisi tarkoitus mennä Fiian kanssa koulutunnille huomenna, helpompaa kun joku auttaa vähän alkuun uuden hevostuttavuuden kanssa.

Tilasin eilen Fiialle uudet suitset. Olen jo pitkään kuolannut noita Teknan synteettisiä meksikolaisia suitsia, ja nyt vihdoinkin raaskin tilata ne! Kunhan paketti tulee kotiin, ja pääsen sovittamaan suitsia, niin kirjoitan niistä enemmän tänne.

Vastoinkäymisiä

Meillä jäi viime viikon kisat kokonaan väliin, ja treenitkin on ollut suht vähäistä. Meidän vuokraaja lopetti, ja meinasin hetkellisesti olla jopa pulassa Fiian liikutuksen suhteen, kun minulla oli juuri alkamassa iltaviikko. Nyt asiat alkaa pikkuhiljaa taas järjestymään ja pääsemme palaamaan normaalien treenien pariin. Tähtäämme siihen että pääsisimme 7.11 Porvooseen estekisoihin, ja sitten 14.11 alkaakin jo rataharjoitukset tuossa Orimattilan ratsastuskeskuksella.

Palaan blogin ääreen kunhan on taas enemmän kirjoitettavaa :)

Miten meillä menee?

Ajattelin nyt kirjoittaa tällaisen kuulumispostauksen, kun en ole hirveästi ehtinyt tänne viime aikoina päivitellä meidän tekemisiä. Olin itse viime viikolla kipeänä, joten ratsastus jäi hieman vähemmälle. Kävin pääasiassa vain maastoilemassa käyntilenkkejä tai juoksuttamassa/ohjasajamassa Fiiaa. Muu ratsastus oli sitten vuokraajan hoidettavana.

 

Kävimme eilen Ehon tallilla treenaamassa. Itse jotenkin jännitän sitä paikkaa todella paljon, ja mietin yhä edelleen että uskallanko startata siellä koskaan kisoissa. Treenit menivät kyllä ihan hyvin, että sikäli voisimme sinne lähteä joku kerta.

Meillä piti alunperin olla estevalmennus, mutta koska valmentaja oli pahasti myöhässä, ja maneesivaraus sovittu alkamaan klo 18, aloin treenaamaan itsenäisesti. Maneesissa oli rata valmiina, ja se koostui muutamasta suhteutetusta välistä, ja sitten yksittäisistä esteistä. Estekorkeuden laitoin 70-85cm.

Emme olleet pitkään aikaan hypänneet yhden askeleen välillä olevaa sarjaa, ja ensimmäisellä kerralla unohdin ratsastaa, joten Fiia meni B-osan ohi. Seuraavalla kerralla kun olin itsekin hereillä, pääsimme molempien yli helposti.

Sonja tuli noin puolessa välissä treenejä mukaan, ja ehdimme vielä ottamaan muutamat kontrolliharjoitukset, ja sen jälkeen hyppäämään rataa. Fiia on alkanut todella hyvin kuuntelemaan apujani, ja osaa nyt tulla hyvin jopa tarpeeksi lähelle estettä. Hyppy lähtee yleensä vain silloin kaukaa, kun alan itse hätäilemään askeleiden sopivuuden kanssa ja annan hevoselle merkin lähteä hyppyyn. Tämän takia hyppy menee pitkäksi, ja vauhti esteen jälkeen kiihtyy, eikä hevonen osaa siitä tulla enää takaisin niin sujuvasti. Lisää treeniä siis, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.

Rataharjoitukset menivät hyvin, ja sain Fiian hallittua todella hyvin. Meno oli rauhallista, eikä kertaakaan tuntunut siltä että mentäisiin liian kovaa. Toki kisatilanne on aina aivan eri, ja sehän minua jännittääkin.

Tarkoituksena olisi mennä sunnuntaina Pyyrylän tilan koulukisoihin, ja olin vähän ajatellut että tämä kisaviikonloppu olisi meidän kauden viimeinen. Tähän on mielestäni hyvä lopettaa, ja jatkaa treenejä, ensi kautta silmällä pitäen. En kyllä ymmärrä mistä minulle on tullut tällainen kisajännitys/rimakauhu, sillä ennen hyppäsin mitä vain, ja lähdin riemusta kiljuen kisoihin, jopa sellaisella hevosella millä olin ratsastanut vain kerran aiemmin :D

Ehkä tämä jännitys joskus laantuu, ja toivonkin että pääsisimme ensi kaudelle nostamaan estekorkeutta hieman, mutta saapa nähdä. Treeneistä ei ole oikein mitään kuvia, mutta yksi video löytyy.

Kisojen sijaan estevalmennusta.

Meiltä jäi nuo sunnuntain estekisat väliin kenkäongelmien vuoksi. Toinen takakenkä ei pysynyt jalassa, joten jouduin perumaan osallistumiseni. Onneksi uusi kengittäjä oli tulossa jo maanantaina, joten varasin sitten estevalmennuksen samalle päivälle.

Fiia on mennyt meidän vanhalla kengittäjällä kokoajan huonompaan suuntaan kengitettävyyden suhteen. Se on ruvennut repimään takajalkojaan ihan kunnolla, joten mietin jo tuskastuneena että saanko edes ketän kengittämään sitä. Halusin jokatapauksessa kokeilla jotakin toista kengittäjää, ja minulle suositeltiin erästä, joka on vasta muuttanut päijät-hämeen alueelle.

Kerroin heti aluksi hevosen aiemmat ongelmat kengityksen suhteen, jottei ne tulisi yllätyksenä. Etupää laitettiin ensin, ja Fiia oli ihan nätisti muutamaa nojailua lukuunottamatta. Sitten olikin takapään vuoro. Rapsuttelin Fiiaa sillä välin kun kengittäjä teki työtään. Ensiksi laitettiin tämä helpompi takajalka, ja se meni todella hyvin. Sitten siirryttiin sen vaikeimman kimppuun. Olin ihan yllättynyt siitä kuinka hyvin Fiia seisoi paikallaan eikä nyppinyt jalkaansa juuri ollenkaan. Se ei kertaakaan repässyt sitä kokonaan pois, eikä oikeastaan muutenkaan nyppinyt, Tämä meni todella kivuttomasti, ja kengittäjäkin osasi ottaa hevosen huomioon, sillä heti jos se alkoi hermostumaan, hän laski jalan hetkeksi maahan. Aikaa tähän meni tällä kertaa vain tunnin verran, kun edellisen kanssa saattoi mennä helposti kaksikin tuntia. Sekin voi tietysti vaikuttaa hevosen hermostuneisuuteen. Niin positiivinen kokemus tästä kuitenkin jäi, että meillä vaihtui kengittäjä kertaheitolla!

Rupesin kiireellä satuloimaan Fiiaa, sillä tunti alkaisi viidentoistaminuutin päästä. Onneksi vuokraaja oli apuna, niin sain hevosen nopeasti kuntoon ja pääsin kentälle kävelemään. Alkukäyntien jälkeen ehdin ottaa muutaman kierroksen raviakin ennen kuin tunti alkoi.

Aloitimme tunnin menemällä pientä neliötä, niin että kulmissa piti tehdä aina takaosankäännös. Tämä osoittautui meille haasteeksi, sillä Fiia teki ainoastaan etuosankäännöksiä, ja heitti perää muutenkin ulospäin. Ravissa käännökset alkoivat sujumaan jo hieman paremmin, vaikkei vieläkään täysin puhtaasti. Saimme siis kotitehtäväksi harjoitella näitä käännöksiä. Ravin jälkeen jatkoille laukassa tätä samaa pientä neliötä, ja kokosimme hevosia rauhalliseen laukkaan, Fiia meni pätkittäin todella hyvin, ja laukkakin alkoi olemaan pomppuisaa.

Tämän tunnin teemana oli kontrolliharjoitukset, ja tässä jonkinlainen paint suherrus tehtävästä:

Aloitimme menemällä noita suoralla uralla olevia ravipuomeja, ja sen jälkeen oli tarkoitus nostaa laukka, ja jatkaa laukassa tuolle vinossa olevalle pystyesteelle, jonka päällä vaihdettiin suunta oikeaan kierrokseen. Ravipuomit meni hyvin, laukannostot ehkä myöhästyivät muutaman kerran hieman. Kerran Fiia pääsi yllättämään ja ryntäsi tuolle esteelle hieman kaukaa. Seuraavalla kerralla sain sen jo kuuntelemaan paremmin, ja pääsimme lähemmäs estettä. Yhdellä kertaa Fiia tuli niin hyvin takaisin, että hyppy lähti ihan esteen juuresta, ja menimme siitä vain läpi. Täytyy kyllä sanoa että tällä hevosella on työmotivaatio kohdillaan. Herkempi tyyppi olisi kieltänyt tuossa tilanteessa, mutta Fiia vain jatkoi tehtävän suorittamista. Jatkoimme tästä sitten niin, että hyppäsimme perään suoralla linjalla olevan pystyn, ja siitä sitten piti siirtää raviin, ja mennä nuo kaarevalla uralla olevat puomit.

Onnistuttiin suht hyvin tehtävässä, ja vain kerran vauhti kiihtyi liian kovaksi. Lopuksi mentiin vielä noita pelkkiä pystyjä, korotettuna noin 80cm korkeuteen. Fiia otti todella hyviä hyppyjä esteille, ja meidän valmentajakin sanoi että hevonen kehittyy joka kerta parempaan suuntaan. Muutaman onnistuneen suorituksen jälkeen aloitimme loppuverkkailun,

Tarkoituksena olisi ottaa nyt joka viikko estetunteja, vuokraaja käy koulutunneilla muutaman kerran kuukaudessa. Menemme 18.10 koulukisoihin pyyrylään, ja 17.10 olisi taas kouvolassa estekisat. En ole vielä aivan varma että menemmekö sinne, mutta saa nähdä :)

Loppuun vielä muutama kuva valmennuksesta. Valitettavasti hyppykuvia ei ole kuin tuo yksi, kun ilta hämärtyi niin nopeasti että niistä ei tullut enää hyvälaatuisia :/

Ps. Millan blogissa on arvonta! :) Käykäähän osallistumassa.

Estevalmennus 28.9

Meillä oli eilen estevalmennus oman tallin kentällä, ja valmennukseen osallistui meidän lisäksi toinenkin ratsukko. Menin tallille jo hyvissä ajoin, ja rakensimme esteet valmiiksi kentälle. Pitkälle sivulle laitettiin pysty-okseri linja 20 metrin välillä, ja keskelle kenttää laitettiin pysty, johon tuli 4 puomia.

Satuloin Fiian, ja menimme kentälle verkkailemaan. Hevonen oli heti alkuun jo hyvin jännittynyt ja kyttäili tarhoissa olevia hevosia. Välillä tuli aika kovia tuulenpuuskia, joita sitten piti myöskin pelätä. Laitoin tamman töihin heti alkuun, jotta kaikki turha pöllöily loppuisi, ja muutaman kerran jouduimme neuvottelemaan siitä voiko kentän toiseen päähän edes mennä. Sain kuitenkin ratsastettua kaikki askellajit läpi, ja jäin suht hyvillä mielin odottelemaan tunnin alkua.

Aloitimme tunnin menemällä pääty-ympyrällä ravia. Tarkoituksena olisi toisella puolella ympyrää väistättää takaosaa ulospäin käynnissä, ja toisella puolella sama ravissa. Fiia tietysti näin tammojen oikeudella veti näistä väistöistä herneen nokkaansa ja lähti välillä jyräämään vain väkisin eteenpäin. Ravissa väistöt menivät paljon paremmin, mutta tuo käyntityöskentely tuottaa meille aina hieman vaikeuksia. Hevonen ei malttaisi millään keskittyä. Tämän harjoituksen jälkeen jatkettiin ravissa koko ympyrää, ja lyhyen sivun päädyssä hidastettiin ravia mahdollisimman hitaaksi, jonka jälkeen ratsastettiin taas reilusti eteenpäin. Hidastaminen myös tuotti jonkun verran ongelmia, mutta saatiin loppuun muutama todella hyvä pätkä.

Seuraavaksi jatkettiinkin sitten laukassa, samaisella pääty-ympyrällä, ja samaisia tempon muutos harjoituksia. Fiia meni pätkittäin todella kivasti, ja alkoi oikeasti kuuntelemaan sekä ottamaan takajalkoja alleen. Meidän ongelma laukassa on se että hevonen alkaa herkästi poikittamaan, joten keskityin ratsastamaan sitä mahdollisimman suoraksi. Annoimme hevosten hetken hengähtää, jonka jälkeen jatkoimme laukkatyöskentelyä puomeilla. Keskihalkaisijalle laitettiin 3 laukkapuomia, joiden välit olivat 11 metriä. Tarkoituksena oli alkuun päästä puomit 3 askeleen väleillä, ja lopuksi lyhentää sitten laukkaa niin että siihen mahtuisi 4 askelta.

Kolmen askeleen väli oli suht helppo, ja välillä mentiin vahingossa jopa neljällä. Sitten kun olisi pitänyt päästä molemmat välit neljällä niin se osoittautui vaikeaksi. Fiia lyheni ajoittain todella hyvin, eikä se ole varmaan koskaan mennyt mulla noin pientä laukkaa. Ryssin sitten itse homman nojaamalla liikaa eteenpäin, jolloin hevonen sekosi askelissaa. Saatiinkin kotitehtäväksi harjoitella laukan lyhentämistä puomeilla.

Puomiharjoittelun jälkeen siirryimme hyppäämään kentän keskellä olevaa pystyä. Tarkoituksena oli lähestyä estettä vinottain kummastakin suunnasta, ja vaihtaa esteen jälkeen aina suunta. Lähestymiset ja hypyt menivät hyvin, mutta laukanvaihdot tuotti ongelmia. Jouduin muutamaan kertaan antamaan aika "kovatkin" avut jotta Fiia hoksasi mitä tässä haetaan. Sen jälkeen alkoi sujumaan paremmin.

Lopuksi päästiinkin sitten varsinaiseen harjoitukseen, eli tuohon pysty-okseri linjaan. Olin aivan varma että homma leviää käsiin tässä vaiheessa, sillä tällaiset linjat tuottavat meille yleensä vaikeuksia. Vauhti tuppaa kiihtymään jälkimmäiselle esteelle. Tällä kertaa Fiia kuitenkin yllätti minut, ja tuli todella hyvin takaisin pidätteestä. Muutaman kerran jouduin jopa pyytämään sitä hieman eteen ennen ensimmäistä estettä. Muutaman kerran se sitten rynni tuolle okserille, muttei kuitenkaan niin pahasti kuin aiemmin. Pääasiassa saatiin todella hyviä lähestymisiä sekä pyöreitä hyppyjä.

Olen todella tyytyväinen meidän menoon, voi kun se olisi tällaista kisoissakin! :D Tarkoituksena olisi ottaa jatkossa kerta viikkoon este/kouluvalmennuksia. Ehkä me sitten ensi kaudella uskalletaan kokeilla jo sitä 80cm luokkaa. Tarkoituksena olisi mennä sunnuntaina Kumpumäkeen kisoihin, ja hypätä siellä 70cm luokka. Ajattelin nyt jatkaa samanlailla, ja mennä vain yhden luokan näissäkin kisoissa. Olen vähän ajatellut että nämä voisi sitten olla tämän kauden viimeiset estekisat, ja yksiin koulukisoihin saatetaan vielä mennä lokakuun aikana.

Valitettavasti valmennuksesta ei ole kuvia, sillä en saanut ketään kuvaamaan. Alla kuitenkin kuva Fiiasta, joka järkyttyi kovasti jouduttuaan ensimmäistä kertaa seisomaan kylmäysletkut jaloissa :D

Kuvapostaus kisoista.

Sain Viljalta vielä parempilaatuisia kuvia estekisoista, joten tässä niitä nyt sitten olisi:
Kaikkien kuvien (c) Vilja Kivinen.