28.7.2015

Jokera 26.7.2015

Kävimme viime sunnuntaina Jokelassa estekioissa, mutta en ole aiemmin ehtinyt blogin ääreen kirjoittamaan postausta kisoista. Aluksi näytti uhkaavasti siltä että emme pääse lähtemään edes koko kilpailuihin, sillä auton kanssa oli ongelmia perjantaina, ja lauantaina huomasin että Fiia on taiteillut kenkänsä osittain irti. Soitin samantien kengittäjälle, joka oli juuri lähdössä lomareissuun, mutta lupasi tulla pikaisesti lyömään kengän takaisin paikoilleen, Minua tässä vaiheessa jo epäilytti että kannattaako koko kisareissulle edes lähteä, kun on ollut sen verran paljon epäonnea matkassa, mutta lähdimme nyt kuitenkin kokeilemaan onneamme.

Menimme sunnuntaina hyvissä ajoin tallille pakkaamaan tavaroita, ja laittamaan Fiiaa kisakuntoon. Onneksi viime yönä ei ollut satanut, ja hevonenkaan ei ollut yhtään mutainen. Tietenkin juuri kun olimme kävelemässä Fiian kanssa laitumelta talliin, alkoi hirveä kaatosade, ja kastuimme läpimäräksi.  Tamma sai hetken kuivatella karsinassa ennen kun se sai selänlämmittimen niskaansa, ja suojat jalkaansa. Tällä kertaa ajattelin laittaa pintelin sijaan häntäsuojan, jonka taiteilin vielä kengännauhalla kiinni selänlämmittimeen, ettei se tippuisi kesken matkan. :D

                            

Fiia meni onneksi taas tapansa mukaan suoraan koppiin, josta tulikin mieleen että pitäisi jossain vaiheessa alkaa harjoittelemaan sitä että saisin sen yksin lastattua, niin ei aina tarvitsisi miettiä että kuka ehtii avuksi. Lähdimme ajelemaan Jokelaa kohti, ja olimme varanneet matkaan aikaa noin tunnin. Pysähdyimme matkalla Mäntsälän Shellillä hakemassa hieman evästä, ja saavuimme jokelaan hieman ennen kahtatoista. 50cm luokka oli juuri alkanut, ja menin katsomaan kaverini rataa. Hänen jälkeen oli enää muutama ratsukko, jonka jälkeen sitten alkaisi meidän ensimmäinen luokka, eli 60cm.

Tämän jälkeen palasin takaisin autolle, ja otimme Fiian ulos kopista. Laitoin sille varusteet päälle, ja mieheni meni kävelyttämään sitä sillä välin kun kävin itse kävelemässä radan. Radan kävelyn jälkeen kiipesin selkään, ja suunnistimme kohti maneesia jossa olisi verryttelyalue. Verkassa oli hyvin tilaa, ja aloin ravailemaan samantien. Ravailin ja laukkailin ensin hieman vasempaan kierrokseen, tein muutaman hyvän siirtymisen, ja otin muutaman hypyn pystylle ja okserille. Tämän jälkeen vaihdoin toiseen päähän maneesia, jossa mentiin oikeaan kierrokseen. Samat kuviot tähän suuntaan, jonka jälkeen siirryimme ulos odottelemaan vuoroamme.  Rata oli siis rakennettu ulkokentälle, ja odottelu tapahtui kentän viereisellä nurmialueella. Ehdin hyvin nähdä muutaman ratsukon radan ennen omaa vuoroani.

Kun meidän vuoro vihdoin koitti, yritin muistella niitä kohtia joissa ehkä joutuisin ratsastamaan Fiiaa hieman enemmän. Nämä oli siis sellaisia paikkoja joissa meillä oli ollut ongelmia aiemmissa kisoissa. Ajattelin että Fiia kyttäisi tuomarinkoppia, mutta ei se siitä onneksi välittänyt. Lähtömerkin jälkeen se jopa lähti suhteellisen rauhallisesti liikkelle, ja sain ratsastettua sitä hyvin jokaiselle esteelle, ilman että se olisi ryntäillyt kertaakaan. Puhtaan perusradan jälkeen jatkoimme suoraan uusintaan, ja yritin ratsastaa hieman lyhyemmät tiet, jotta saisimme paremman ajan. Fiia kääntyi hyvin, ja saimmekin sen hetkisen johtoajan, mutta luokassa oli vielä ratsukoita jäljellä.



Kävelimme nurmialueella, ja odottelimme luokan loppumista. Viimeinen ratsukko teki lyhyemmät tiet, ja sai meitä paremman ajan. Sijoituimme siis toiseksi, ja olin siihen erittäin tyytyävinen. Hevonen menee kokoajan vain parempaan suuntaan ratsastettavuudeltaan, ja sijoitus on aina vain plussaa. Tästä olis hyvä lähteä sitten ratsastamaan seuraavaksi 70cm luokkaa.

Olin alunperin 70cm luokassa ensimmäisenä, mutta siihen tuli yksi jälki-ilmouttautuminen, joten lähdimme vasta toisena. Luokkien välillä oli todella lyhyt tauko, joten en ehtinyt muuta kuin kävelyttää hetken tammaa, ja sitten olikin jo kiire takaisin selkään. Luokissa oli onneksi sama rata, joten minun ei tarvinnut kävellä sitä uudelleen.

Radan ensimmäiset esteet menivät hyvin, mutta kolmoselta neloselle vauhti hieman kiihtyi, ja otin aivan liian myöhään kiinni, jonka takia nelosesteen puomi tippui. Tämä oli täysin oma mokani, sillä en ehtinyt myötäämään enää tarpeeksi, ja Fiia hyppäsi ohjaa vasten, jolloin takajalat tiputtivat puomin. Loppurata meni puhtaasti, ja tuloksena oli siis 4 virhepistettä.



Menin radan jälkeen maneesiin keventelemään loppuverkat, jotta pääsisimme pakkaamaan heppaa kotimatkalle. Olen taas eritätin tyytyväinen siihen miten hevonen käyttäytyi kisapaikalla, ja kuinka hyvä se oli tänään ratsastaa. Hieman pelolla odotan että koskahan sitä takapakkia alkaa sitten tulemaan, kun nyt on mennyt sen verran hyvin. Vielä kun ratsastaja oppisi myötäämään oikeassa paikassa, ja ottamaan jo aiemmin kiinni mikäli on tarve. Loppukäyntien jälkeen otin Fiialta varusteet pois, ja laitoin selänlämmittimen, ja häntäsuojan takaisin paikoilleen. Tämän jälkeen heppa sai mennä koppiin odottelemaan kun kävimme hakemassa evästä, ja katsoin toisen kaverini radat.

Fiian entinen hoitaja oli moikkaamassa meitä, ja pitikin tammalle seuraa sen aikaa kun olin itse katsomassa kaverini suoritusta. Sain häneltä myös muutamia kuvia, jotka lisään tuonne 70cm radan videon alle. Lisäksi kaverini Millan miehen veli otti muutaman kuvan, joten kiitos hänellekin niistä!

Seuraavat kisat ovat näillä näkymin 15.8 myrskylässä, jollemme nyt sitten mene ensi viikon viikonloppuna Laaksolle, tai Riihimäelle hyppäämään. Täytyy hieman miettiä, sillä Laaksolla 60cm olisi clear round arvostelulla, ja sitten siitä seuraava luokka olisi 80cm. Riihimäellä taas olisi 70cm ja 80cm, mutta emme ole vielä hypänneet kisoissa kuin 60-70cm ratoja, Treeneissä olemme kyllä menneet 80-90cm rataa, mutta silti olen vielä kahden vaiheilla että siirrynkö vasta ensi kaudella hyppäämään tuota 80cm luokkaa kisoissa. Olemme kuitenkin vasta aika alkutekijöissä Fiian kanssa, sillä sehän on ollut minulla vasta 3,5 kuukautta.

Tässä muutama kuva kisoista! Kuvista kiitos Sirkulle, ja Markukselle :)












23.7.2015

Vauhti korjaa virheet...

Tai sitten ei! Olimme tänään siis taas vaihteeksi estevalmennuksessa mäntsälässä. Hieman jännitti jo etukäteen, koska tänään olisi tarkoitus hypätä ensimmäistä kertaa myös vesimattoa. Olen itse ollut tamman selässä viimeksi viikko sitten, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Olin alkuviikon kuumeessa, jonka takia en päässyt ratsastamaan. En silti viitsinyt tämän takia perua ennalta sovittua valmennusta, vaan ajattelin lähteä joka tapauksessa kokeilemaan.

Fiia oli heti alkuun todella energinen, ja kyttäili kaikenlaista turhaa, kuten porttiestettä ja sitä vesimattoa. Alkuverkassa se ei olisi millään tahtonut myödätä kädelle, vaan olisi mieluusti jolkotellut löysin ohjin. Aloitimme laukassa, niin että tulimme kavalettia, ja pientä lankkuestettä diagonaalilla, samalla suuntaa vaihtaen. Kavaletti meni  hyvin, mutta ensimmäisellä hypyllä lankulle Fiia meinasi vähän jarrutella. Ehdin kuitenkin reagoida ja ratsastaa sitä hieman eteenpäin jolloin pääsimme siitä puhtaasti yli.

Olin tässä vaiheessa jo aivan varma että tämä hyppykerta tulee menemään ihan penkin alle. Tämän jälkeen hyppäsimme portti-pysty linjaa jonka väliin tulisi 6 sujuvaa laukka-askelta. Tämä linja meni jo huomattavasti paremmin, eikä tamma enää kyttäillyt turhia. Loppujen lopuksi tuo pysty nostettiin 90cm korkeaksi ja pääsimme siitä puhtaasti yli. Korkeus kyllä hieman hirvitti kuskia.



Kisoja silmällä pitäen kentälle oli rakennettu myös kapea lankkueste, jota ajattelin Fiian kyttäävän. Tulimme lankkua ensin oikeassa kierroksessa, ja lähestymiset menivät aika nappiin. Kerran taidettiin kolauttaa ylimpään lankkuun kun jäin taas liikaa suuhun kiinni. Huomaan noita kuvia ja videoita katsellessa että katson aivan liian paljon alas esteellä/ esteen jälkeen. Jatkossa siis täytyy kiinnittää huomiota siihen että katse on eteenpäin, ja yli esteestä, etten jarruta istunnalla hevosta.



Seuraavana vuorossa oli ristikko, jonka jälkeen kuuden laukan väli, ja pysty okseri sarja yhden askeleen välillä. Ensimmäisellä kerralla vauhti kiihtyi suht kovaksi, mutta pääsimme sarjan sujuvasti läpi kun annoin vain tarpeeksi ohjaa.  Seuraavat kerrat sujuivat jo paljon paremmin. Hyppäsimme tätä samaa linjaa vielä toiseen suuntaan, ja kuten arvata saattaa, siinä vaiheessa lähti vähän lapasesta :D Fiia ampaisi sarjan jälkeen aina hirveää kyytiä tuon 6 askeleen välin tuolla ristikolle, joka oli tosin tässä vaiheessa jo nostettu pystyksi. Ensimmäisellä kerralla otin aivan liikaa kiinni, mikä näkyykin hyvin tuossa videolla, jonka johdosta tulimme aivan esteiden juureen ja Fiia joutui hyppäämään lähes paikaltaan. Onneksi se ei kuitenkaan kieltänyt, vaikka tuo ihan selkeästi oli minun moka. Seuraavalla kerralla otin opikseni, enkä ottanut niin paljoa kiinni, ja pääsimme välit paljon sujuvammin.



Lopuksi hyppäsimme sitten vielä sitä hurjan pelottavaa vesimattoa. Tai kuskia ainakin pelotti! Tulimme ensimmäisen kerran ravilähestymisellä, eikä Fiia epäröinyt yhtään, vaan hyppäsi esteen suoraan kyttäämättä. Olin ihan yllättynyt tästä, ja rohkaisin sitä jopa vähän liikaa jalalla ennen estettä. Tulimme tuota estettä sitten vielä muutaman kerran yksittäisenä laukassa, ja hypyt sujuivat hyvin. Hyppäsimme tämän jälkeen vielä kaikki esteet ratana, ja siihen olikin hyvä lopettaa.



Valmennuksesta jäi tosi hyvä fiilis, ja valmentajakin oli sitä mieltä että voisimme hyvillä mielin lähteä sunnuntaina kisoihin. Minun pitäisi edelleenkin oppia luottamaan hevoseen enemmän, sillä se hoitaa kyllä homman kotiin, kunhan en ala liikaa sooloilemaan. Pakkasimme kamat kasaan ja lähdimme kotia kohden.

Vuokraaja ratsastaakin Fiian huomenna, ja itse menen sitten lauantaina. Saanpahan samalla pakattua tavarat sunnuntaina varten. Palaan blogin ääreen taas viimeistään sunnuntain kisojen jälkeen!













19.7.2015

Reissusta kotiuduttu!

Blogissa on ollut hieman hiljaisempi viikko sillä olimme tiistaista lähtien reissussa. Suuntasimme aluksi ikaalisiin, ja olimme siellä kaksi yötä. Olimme vuokranneet lomahuoneiston siitä aivan kylpylän läheltä, jolloin kylpylän palvelutkin olivat käytettävissä. Alkuviikon sää oli lämmintä, ja uskaltauduimme jopa uimaan. Tuolla paikallinen saunaseura lämmittää kesäiltaisin rantasaunaa, jonne pääsee sanoumaan 5e pääsymaksua vastaan. Siitä sitten voi mennä suoraan laiturilta uimaan ja saunoa niin kauan kuin jaksaa.

Harmi vain että emme huomanneet tätä mahdollisuutta kun vasta keskiviikkona, sillä olisimme mieluusti käyneet siellä molempina iltoina. Kylpylän lähellä oli ulkoilualue nimeltään voimametsä. Metsässä oli opasteiden mukaan nuotiopaikka, jonne suuntasimmekin ensimmäisenä päivänä kävellen. Ihanaa grillailla kaikessa rauhassa, metsän hiljaisuudesta nauttien.

Jatkoimme torstaina matkaa kohti kalajokea, ja rantakallan leirintä-aluetta. Olimme vuokranneet sieltä leirintämökin kolmeksi yöksi, ja tarkoituksena oli mennä lentokentällä järjestettävään bimmerparty tapahtumaan. Lähdimme liikkeelle jo hyvissä ajoin aamulla, ja olimme perillä kolmen aikaa. Mökkiä varatessa sivuilla mainittiin että mökkiläisten käytössä olisi grillikota. Emme löytäneet kotaa etsinnöistä huolimatta, ja kun kävin sellaisen olemassaoloa tiedustelemassa niin minulle kerrottiin että ilmoituksessa on joku virhe, eikä mitään kotaa ole.

Alueella oli pieni kaivonrengastyyppinen grillauspaikka joka oli surkeassa kunnossa. Päädyimme siis ostamaan halpa-hallista pallogrillin ja pärjäämään sillä. Huoltorakennus oli muutenkin todella huonossa kunnossa eikä suihkusa käyminen oikein houkuttanut. Onneksi lähellä oli kylpylä, joten kävimme sitten siellä lillumassa :)

Tapahtuma alkoi vasta perjantaina kolmen aikaan  ja suuntasimme ensimmäisten joukossa sinne. Ohjelmassa oli mm. Nopeusajokilpailu, paras pakoäänikilpailu, live musiikkia ym. Mökkialue oli vain muutaman kilometrin päässä tapahtumapaikalta, joten pääsimme sujuvasti käymään välillä syömässä jne.

Porukkaa oli todella paljon, ja tapahtuma oli hyvin järjestetty, vaikkakin yöt leirintä-alueella oli yhtä tuskaa. Ei kauheasti tarvinnut miettiä nukkumista kun sai kuunnella muiden örvellystä. Eniten ehkä harmittaa niiden lapsiperheiden puolesta, jotka olivat tulleet lomailemaan, eivätkä tienneet tapahtumasta.

Sää oli suhtellisen lämmin koko viikonlopun, mitä nyt lauantaina alkoi illalla satamaan. Välillä tuli vettä ihan kunnollakin. Minulle meinasi pukata jonkinlaista flunssaa ja kurkkukipua, joten emme olleet tapahtumapaikalla myöhään enää lauantaina.

Koska kotimatka oli pitkä, niin lähdimme tänään jo heti aamusta ajamaan kotiinpäin. Matkaan taisi mennä pysähdyksineen noin 7 tuntia. Pysähdyimme aika monta kertaa, jotta koirakin pääsi jaloittelemaan.

Onpa kyllä kiva olla taas kotona, ja huomenna olisi tarkoitus mennä ratsastamaan Fiialla. Meillä on torstaina valmennus, ja ilmoittauduin nyt kuitenkin sunnuntaiksi jokelan estekisoihin. Tarkoituksena olisi hypätä luokat 60cm ja 70cm. Saa nähdä miten meidän käy :D

Tässä kaikki taas tällä kertaa! Alla muutama kuva bimmerpartystä :)











12.7.2015

Nastolan estekisat.

Nyt olisi sitten kisaviikonloppu takanapäin, ja olen erittäin tyytyväinen meidän suorituksiin! Kävimme siis tänään nastolan urheiluratsastajien estekisoissa Uusmattilan tallilla. Osallistuin luokkiin 60cm ja 70cm. Kisat alkoivat kymmeneltä, ja olimme jo hyvissä ajoin, yhdeksän aikaan paikalla. Tykkään että saan laittaa hevosen kuntoon rauhassa, ja että se ehtii kävellä kunnolla ennen verkkaa. Radan rakennus oli vielä hieman kesken, joten laitoimme Fiian ensin kuntoon, ja vuokraaja meni taluttamaan sitä siksi aikaa kun kävin maksamassa lähtömaksut, ja tutustumassa rataan.

Menin verkkaamaan vasta sen jälkeen kun ensimmäinen ratsukko oli startannut. Fiia tuntui jotenkin hieman väsyneeltä, joten otin vain muutaman hypyn molempiin suuntiin ja verryttelin muutenkin kevyesti. Tämän jälkeen menimme ulos odottamaan vuoroamme, ja seuraamaan muiden rataa.

Tällä kertaa otin jopa kuvan pohjapiirroksesta, niin ei tarvitse paintilla tuhertaa :D


Kohta olikin jo meidän vuoro, ja lähtömerkin jälkeen Fiiassa ei ollut enää merkkiäkään väsymyksestä, vaan se ampaisi taas reippaasti matkaan. Ykköseste meni sujuvasti, mutta kakkoselle olisin odottanut itse vielä yhtä askelta, mutta Fiia päättikin hypätä kättä vasten jo kauempaa, niin että en päässyt hyppyyn mukaan vaan lensin alastulossa kaulalle. Hetken tuntui että nyt kyllä tipun kyydistä, mutta sain keräiltyä itseni takaisin kyytiin, ohjat käteen ja pääsimme  jatkamaan kolmoselle. Kolmoseste meni taas hyvin, neloselle Fiia lähti aika kaukaa mutta pääsin hyvin hyppyyn mukaan. Siitä sitten kauhealla vauhdilla  vitoselle, jonka jälkeen saikin ottaa taas vähän kiinni, ja kaartaa kasin takaa kutoselle. Kutoseste oli sellainen pelicans johteilla oleva pysty. Ratsastin hieman enemmän eteen tällä esteellä, jos tuo nyt sitä sattuisi kyttäämään, mutta eipä näyttänyt kyttäävän.  Seiska meni taas ihan sujuvasti, samoin kun kasi. 

Sitten alkoikin jo uusinta. Ratsastin aika pitkät tiet, käänsin vasta tuolta 11 esteen takaa ysille,  ja sieltä sitten 10-11 linja. Tämän jälkeen kiersin taas hieman kauempaa, tuolta kasin takaa pelicans esteelle. Siitä sitten uusinnan viimeiselle esteelle käänsin seiskan ja kolmosen välistä, jotta säästäisimme hieman ajassa. Fiia meni tosi nätisti uusintaradan, ja jarrutkin löytyi tarvittaessa.

Aikamme riitti loppupelissä sijalle 3. Ensimmäiseksi ja toiseksi tuli kaksi ponia, joten palkintojen jaossa oli siis Fiia ja ponit :D  Tällä kertaa ruusukkeen laittaminen meni jo paremmin, mutta tamma ei olisi malttanut odottaa kunniakierrokselle lähtöä, vaan alkoi steppaamaan paikallaan. Sitten kun ponit lähtivät laukkaamaan, se ampaisi hirveää kyytiä perään, ja muutaman askeleen verran taisi kuskata minua. Kuvien alta löytyy myös video tästä radasta.


Seuraavan luokan alkuun oli noin 20 minuuttia, joten tulin alas selästä, ja vuokraaja meni kävelyttämään Fiiaa. Molemmissa luokissa oli sama rata, joten en käynyt enää uudestaan kävelemässä sitä. Tässä luokassa oli vain 7 lähtijää, ja me lähdimme loppupäässä. Menin taas verkkaamaan ensimmäisen startin jälkeen, ja otin alkuun muutaman kierroksen ravia ja laukkaa. Sen jälkeen hyppäsin verkkaesteen kaksi kertaa peräkkäin. Fiia meni todella hyvin, joten en viitsinyt ratsastaa enempää. Keventelin vielä muutaman kierroksen, kunnes siirryimme taas ulos odottelemaan.

Odottelin vuoroa kentän ulkopuolella, vaikka seuraava ratsukko olisi saanut olla jo kentällä. Fiia tuppaa käymään niin kuumana, etten viitsi mennä sinne pyörimään muiden jalkoihin. Hetken kuluttua päästiinkin jo radalle, ja lähdettiin yhtä vauhdikkaasti matkaan kun ensimmäisessäkin luokassa. Tämä rata meni paljon sujuvammin, ja pääsin kaikkiin hyppyihinkin mukaan. Uusinnassa ratsastin muutamalle esteelle lyhyemmän tien, ja aikammekin taisi olla noin 5 sekuntia nopeampi kuin 60cm uusinnassa. Tässä luokassa taisi kaikki ratsastaa 0 radat sekä perusradalta, että uusinnasta, ja meidän aika ei tällä kertaa riittänyt sijoitukseen.

Olen kuitenkin todella tyytyväinen hevoseen, ja siihen miten hyvin se jaksoi kahdet kisat viikonlopun aikana. Se on nykyään muutenkin paljon miellyttävämpi ratsastaa. Otimme Fiialta varusteet pois, pyyhin sitä hieman sienellä, ja sen jälkeen se pääsi taas kävelemään hetkeksi ennen lastausta. Käytin nyt kuljetuksetn aikana tuota bot:in selänlämmitinta, ja se tuntui toimivan hyvin.

Tallille päästyämme, hoidimme hevosen ja tavarat paikoillee, jonka jälkeen Fiia pääsi takaisin laitumelle kavereiden luoksi. Huomenna olisi sitten tiedossa kevyttä maastoilua, ennen eläinlääkärin käyntiä.













Tässä linkissä vielä video tuosta 60cm radasta, koska blogger ei antanut ladata sitä tähän. Siitä näkyykin kuinka keikun hanuri pystyssä tuolla kyydissä :D Noh, aina ei oo hypyissä mukana!



11.7.2015

Vaikeuksien kautta voittoon.




Kävimme tänään Fiian kanssa Myrskylässä kopse ry:n estekisoissa. Kisat alkoivat klo 11 ja meillä oli matkaa vain 16km, joten menimme joskus 9 aikaan tallille. Fiian vuokraaja, sekä mieheni oli auttamassa sekä tallilla, että kisoissa. Vuokraaja harjaili Fiiaa sillä välin kun me pakkasimme tavaroita, ja kiinnitimme traileria ym. Olin ajatellut että klo 10 alkaisimme lastaamaan, ja sitten lähtisimme pikku hiljaa ajamaan kisapaikalle. Aikataulu suunnitelmani meni ihan nappiin, ja pääsimme lähtemään liikkeelle hieman 10 jälkeen. Olimme kisapaikalle noin puoli 11, ja siellä olikin jo paljon porukkaa. 

Otimme tamman ulos kopista, ja vuokraaja lähti taluttelemaan sitä sillä välin kun itse kävin katselemassa rataa, ja maksamassa lähtömaksut. Kenttä oli suht pieni, joten radan kaikkia esteitä ei ollut saanu kunnolla mahdutettua sinne. Yksi este jätettiin kokonaan pois, ja jutellessani tuomarin kanssa, hän päätti myös siirtää kahta estettä hieman, jottei tulisi niin hankalat tiet. Rata oli teknisesti aika vaikea, ja aikalailla kokoajan sai olla kääntämässä. Hieman hirvitti jo etukäteen, että selviäisimmekö edes tuosta 70cm luokasta läpi.

Tässä taas hienosti paintilla taiteiltu ratapiirros :D





Jotenkin ajattelin että tuo kolmoselta neloselle, tai vitoselta kutoselle olisi se hankalin tie ratsastaa, mutta loppupelissä hankalammaksi osoittautui tuo ykköseltä kakkoselle. Fiia lähti kovaa aina tuolle ykkös esteelle, joten jouduin ottamaan sitä aika paljon kiinni, että sain sen mahtumaan tuohon väliin. Menimme ensiksi 50-60cm jossa saimme perusradalla puhtaan radan ja pääsimme uusintaa. Koska arvosteluna oli AM5, niin uusintaan korotettiin esteitä.Uusinnassa oli mukana esteet 1,2,3,5,7. Fiia lähti taas kovaa vauhtia ykkösen jälkeen, ja otin sitä reilusti kiinni, jolloin se hyppäsi hieman kättä vasten tuolle kakkos esteelle, sillä en ehtinyt myödätä. Lopputuloksena oli se että ylin puomi tippui. Loppu rata meni puhtaasti, ja sujuvasti joten sijoituimme loppujen lopuksi toisiksi.



En verkannut juuri ollenkaan seuraavaan luokkaa, joka olikin 70cm. Otin vain muutaman pätkän ravia, ja sen lisäksi käynti-ravi siirtymisiä. Luokka alkoi aika pian tämän toisen palkintojen jakojen jälkeen. Ratsastin luokassa ensimmäisenä, joten aikaa ei olisi muutenkaan jäänyt ihan hirveästi. Nostin laukan vasta hieman ennen 1 estettä, jonka jälkeen Fiia pääsi taas hieman pitkäksi, ja otin vähän turhankin paljon kiinni. Pudotimme taas sen kakkosesteen ylimmän puomin. Loppurata menikin puhtaasti, ja saimme suht hyvän ajankin. Luokan toinen ratsukko kielsi tuolle kolmosesteelle, jonka johdosta meillä oli parempi aika,ja voitimme luokan.

Vaikka voitto ei ehkä ollutkaan kovin ansaittu, enhän ratsastanut edes puhdasta rataa, ja osallistujia oli vain me kaksi, niin voin silti olla ylpeä siitä. Hyppäsimme ensimmäistä kertaa kisoissa tuolla kolmipalakuolaimella ja mitään katastrofaalista ei tapahtunut. Vaikka rata oli teknisesti hankala, pääsimme molemmat luokat kunnialla läpi, ja sijoitukset ovat vain plussaa, sillä lähdin hakemaan ainoastaan hyvää kokemusta, ja puhtaita ratoja. Fiia oli niin täpinöissään vielä palkintojenjaossa ettei meinannut antaa laittaa ruusuketta suitsiinsa. Tuomari oli kuitenkin kärsivällinen, ja odotti sen aikaa että ruusukkeen sai laitettua. 

Ravailin vielä hieman palkintojen jakojen jälkeen, jonka jälken otimme satulan ja suitset pois, ja pyyhimme hiet pois. Tämän jälkeen vuokraaja lähti taluttelemaan Fiiaa sillä välin kun pakkasimme tavaroita autoon. Kävelytyksen jälkeen lastasimme hevosen kyytiin ja lähdimme ajelemaan kotiin.

Tallilla pesin ja rasvasin kaikki kisavarusteet, sillä seuraavat kisathan meillä olisi jo huomenna. Saa nähdä onko meillä yhtä hyvää tuuria silloin matkassa, vai meneekö taas huonosti. 

Tässä vielä muutama vuokraajan ottama kuva kisoista. Kaikkien kuvien (c) Allan Hämäläinen.